Muutamaan päivään saanu taas aikaiseksi mitään kirjoittaa, eipä ole kyllä oikein ollut mitään kirjoitettavaakaan kun ei tässä ole nyt mitään ihmeitä tapahtunut. Eilen tosin X sitten ilmoitti ettei ota minua mukaan rakenneultraan mikä olisi varmaan tässä lähiaikoina. Tuntuu että hän yrittää oikein tarkoituksella vaan kiusata minua ja etenkin saada mut suuttumaan kaikella toiminnallaan, en kyllä ymmärrä mihin hän sillä pyrkii tai mitä nautintoa hän siitä saa. Tämäkin on juuri sellainen asia että tietää tasantarkkaan kuinka paljon se minulle merkitsisi että sinne mukaan pääsisin ja kuinka paljon haluan tietää että kaikki on vauvalla kunnossa. Terapeuttini sanoin "todella lapsellista evätä isältä mahdollisuus osallistua mutta muista että hän tekee näillä asioilla vain hallaa itselleen jos joudut oikeuksia lapseesi joskus hakemaan oikeuden kautta".

Kävin tänään taas terapeutilla ja puolitoista tuntia siinä käytiin asioita läpi ja sitä mitä tässä puolentoista viikon aikana on tapahtunut. Oli ihan kiva saada lisävarmennusta taas sillekkin asialle ettei mulla oikeesti päässä viiraa, kyllä ihan oikeasti olen jo välillä miettinyt että oliko minussa ainoastaan vikaa mutta kun kaveri ja nyt terapeutti on sanonut samaa ettei se vika vain minussa ollut niin uskon viimein siihen itsekkin. Itseasiassa terapeuttini sanoi että kyllä hän näkee siinä toisessa osapuolessa sitä vikaa enemmän olleen ollut.

Kaverin jota kävin moikkaamassa siellä Kuopiossa viime viikolla piti tulla tänään tänne mutta ilmoitti että siirretään sitä ensi viikon viikonlopulle kun hänellä on silloin vapaata ja muutenkin sopivampi ajankohta. Muutenkin pohtinut viime viikkoa niin pitkästä aikaa oli oikeasti jotain elämääkin ja näki ihmisiä, vieläpä eri ihmisiä. Oikeastaan viime viikko oli ihan ok viikko.

Ei tässä oikeastaan tällä kertaa muuta, vähän on aivot jumittanut tänään muutenkin niin ei näköjään sit saa mitään järkävää tännekkään raapustettua. Ehkä huomenna on päivä uusi.