<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Elämän helvetillinen vaikeus</title>
  <updated>2019-08-13T19:42:28+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://darksoul77.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://darksoul77.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>darksoul77</name>
    <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Päivän kootut ajatelmat]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Tänään on se päivä kun raskauden ensimmäinen kolmannes on ohitettu eli keskenmenon riski on pienentynyt huomattavasti. Ehkä nyt siis voi huokaista sen asian suhteen helpotuksesta. No se siitä, kävin tänään taas psykolla ja nyt nekin käynnit sit jatkossa harvenee koska hän katsoi etten ole enää ns. sen tarpeessa. Seuraavan kerran menen kuukauden päästä ja sitten katsotaan käynkö sen jälkeen enää ollenkaan. Puhuttiin siellä taas asiat läpi mitä tässä on tapahtunut ja sai minulle tälläisiä ajatuksia, tämä olisi siis osoitettu suoraan X:lle mutta en tiedä mahdanko sitä koskaan hänelle lähettää:</p>

<p><span style="font-size:12px;"><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Toi sun esittäminen ei mene mulle läpi. Mä tiedän millanen ihminen sä oikeesti oot, ja toi et ole sä. Sä vaikutat ihan vitun katkeralta, vaikka sulla ei ole mitään syytä. Sä olet se, joka tän jutun laittoi poikki, sä rikoit mut. Ei toisinpäin. Mä yritin asiallisesti keskustella, niin kuin ystävät, tai edes tutut tekee. Mut ei. Sä et kykene siihen kasvokkain etkä edes viestien välityksellä. Sain kuulla vaan haukkuja, miten olen vainoharhainen, vittuileva ja päästäni sekaisin. Mä en todellakaan kuvittele. Sen kaiken paskan näkee minun kaverit. </span><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Ja ihan suoraan sanottuna, mä en usko sua. Mä en usko että sulla menee niin vitun hyvin mitä annat kuvan itsestäsi. Mä en usko, ettet ajattele musta mitään. Jos et ajattelis, pystyisit katsomaan minua päin ja keskustelemaan. </span><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Sulla ei oo aavistustakaan kuinka helvetisti minuun sattui, kun aloit käyttäytymään kuin et tuntis mua ja niin kuin minua ei olisi olemassakaan. </span><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Sä olet nykyään helvetin naurettava ja lapsellinen. Asioiden käsittelemättä jättäminen ei auta yhtään. Toivottavasti tuut huomaamaan sen jossain vaiheessa. Sä olet tässä se, jonka pitäis kasvaa aikuiseksi, ei mun. </span><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Enkä mä edes halua sua enää. Mä en halua tuota ihmistä joka susta on tullut. Tuo ihminen on samanlainen joita mahtuu 13 tusinaan. Mä tiedän millanen sä olet oikeesti. Sen ihmisen kanssa toivoisin voivani joskus yrittää uudestaan. </span><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><br style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;font-size:15px;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);" /><span style="font-family:Arial, 'Helvetica Neue', Helvetica, sans-serif;line-height:18px;background-color:rgb(255,255,255);">Oot anteeksipyynnön velkaa. Suhteen saa päättää, mutta kyllä sen jälkeen pitäis pystyä käyttäytymään kunnioittavasti, kun ikää on kuitenkin 27. Vikaa on myös minussa, mutta minä sentään myönsin sen ja pyysin anteeks.</span></span></p>

<p> </p>

<p>Sit muihin asioihin. Sain juuri puhelun pomolta ja sen lisäksi että viime viikkoisen asiakkaani äiti oli jo perjantaina soittanut ja kehunut minua oli itse asiakkaani soittanut pomolleni tänään sekä kertonut tykänneensä ja toivovansa että kävisin hänen luonaan jatkossakin. Näin ollen minulla on nyt sitten vakituinen asiakas jonka luona käyn parina päivänä viikossa. Mahtava juttu että edes jotkut näkee mun arvon. Itse olen tästä uudesta työstäni saanut todella paljon. Aiemmin kun olen tehnyt mitä tahansa työtä on se ollut lähinnä pakkopullaa ja sitä on pitänyt tehdä vaan jotta saa rahaa, nyt tästä työstäni saan oikeasti hyvänmielen siinä sivussa. Enhän mä tätä edes rahan takia tee koska se on niin pieni korvaus mitä mä saan tästä enenmän mitä saisin jos olisin vain ansiosidonnaisella. Sen sijaan saan tästä mielekästä tekemistä, hyvän mielen ja etenkin arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten.</p>]]></summary>
    <published>2015-11-02T12:32:00+02:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:02+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/11/paivan-kootut-ajatelmat"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/11/paivan-kootut-ajatelmat</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Huudan kirjallisesti!!!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Pahoittelen jo heti alkuun, tämä kirjoitus saattaa tulla sisältämään rumaa kielenkäyttöä!</p>

<p>Tällä hetkellä on vitutuskäyrä melkoisen korkealla ja letku otsassa kasvanut aika mallikkaisiin mittoihin. Katsotaan missä vaiheessa se raja sen kasvamiselle tulee ja kun se raja tulee vastaan niin sitten tulee myös jonkun elämästä hankalaa.</p>

<p>Mua ei saatana kohdella enää niinku jotain paska-astiaa! Sillä niin mua on kohdeltu, olo sellainen kun olis käytetty totaalisesti hyväksi. Mä maksoin yli neljän sadan euron matkan, 140:n euron sormuksen (jota lopulta piti kolme viikkoa), roudasin sen tavarat tänne mun luo (oli kaksi päivää ja lähti, jätti tavaransa ILMAISEEN säilytykseen) ja sit tää ihminen ei saatana edes anna tietoa siitä kuinka raskaus etenee ja mitä ultrassa on kerrottu. Kyse on jumalauta minunkin lapsesta ja se hänen on sinne päähänsä parempi pikkuhiljaa iskostaa. Kaveri tai parikin sanoikin jo tuossa että ei mitään ole säkin välillä kusipää ja vaadi kylmästi vaan maksamaan puolet lokakuun vuokrasta, olishan hän sen joutunut kuitenkin maksamaan muutenkin sekä vaadi palauttamaan se sormus ja myy romukultana. Tällä hetkellä en vielä ole niin vittuuntunut (vielä) että tolle tielle lähtisin ja yritän purkaa sen vitutukseni tähän kirjoittamiseen. Myönnän kyllä että hieman mieli tekisi lähteä tuolle tielle, saisi kyllä tosiaan ainakin sen sormuksen palauttaa. Ja jos hänen tarkoituksensa on ehdoin tahdoin mua ärsyttää ja saada suuttumaan niin siinä kyllä on onnistunut, se vaan että hän ei ehkä uskokkaan sitä millä tavalla mä reagoin sitten asioihin kun se tietty raja ylittyy. Hän ehkä luulee että rupean uhkailemaan häntä jotenkin fyysisesti tai jotain mutta sellainen en ole ollut koskaan joten jos niin luulee niin sit ei tunne mua kyllä ollenkaan.</p>

<p>Alan uskoa pikkuhiljaa siihen että kaikki oli vaan suurta feikkiä! Ei hän missään vaiheessa mua rakastanutkaan. Halus vaan käydä ilmaisella matkalla ja etenkin tulla raskaaks, käytti siis niinku jo aiemmin sanoin hyväkseen. Uskon näin koska hän ei suotu puhumaan yhtään mistään ja eihän suhteesta nyt oikeasti lähdetä noin vaan, sekin täällä jo sanottu niin mun kuin monen muunkin toimesta jo monta kertaa. Jos näin on tosiaan ollu niin sit pitää sanoa että miten joku ihminen voikin olla noin häiriintynyt persoona että tollasta pystyy tekemään?! -mutta toivottavasti olen väärässä, tosin se jos olen väärässä saa sit taas palaamaan siihen samaan kysymykseen: miksi erota eikä yhdessä selvittää asiat?!</p>]]></summary>
    <published>2015-11-01T12:57:00+02:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:08+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/11/huudan-kirjallisesti"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/11/huudan-kirjallisesti</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Yön pikkutuntien liipalaapaa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Pitkästä aikaa jälleen jotakin tännekkin koska ei nukuta niin voi vähän "raapustaa". Viikon aikana tapahtunut kaikenlaista. Sain mm. keikkahommia eräästä hoivapalveluja tuottavasta yrityksestä jossa kävin perjantaina haastattelussa. Kävin perjantaina myös eräässä toisessa saman alan paikassa haastattelussa ja kovasti nekin puhui siihen suuntaan että ottaisivat sinne myös keikkalaiseksi. Tänään sain lisäksi työkkäristä puhelun ja virkailija sieltä kertoi koulutus mahdollisuuksista. Kuulemma olisi mahdollista päästä opiskelemaan ansiosidonnaisella päivärahalla, he kuulema puoltavat sitä vaihtoehtoa mikäli työvoimakoulutuksena ei sopivaa löydy. Eli nämä asiat ihan mallillaan pikkuhiljaa.</p>

<p>Muuten sit ei taas pahemmin muuta löydykkään kun negatiivisiä asioita. Edelleenkään en ole saanut tietää sitä ultra aikaa eikä mua ole luvattu ottaa sinne mukaan, voihan se olla että on siellä jo käynnytkin. Kun tuossa ilmoittelin taas että hälle on postia ja kyselin samalla onko hänellä ja vauvalla kaikki kunnossa sekä ilmoitin että tän mun asunnon pitää olla tyhjänä lauantaina niin vastasi vaan hakevansa postinsa huomenna ja tavaransa viikonloppuna. Ei siis mitään siihen onko vauvalla kaikki hyvin! Kysyin sitten uudestaan niin että onko? siihen sain vaan vastauksen "on". Hän ilmeisesti oikeasti ajattelee että se lapsi on vain ja ainoastaan hänen asiansa. Niin ei ole eikä tule olemaan.</p>

<p>En ymmärrä sitä että miten ihminen voi hetkessä muuttaa suhtautumisensa rakkaudesta suoranaiseksi vihaksi. Siis vihaksi joka ilmeni jo ennen kun ilmoitin neuvolaan olevani hänestä huolissani. Sen jälkeenhän mä olinkin syyllinen kaikkeen. Mitään muuta en tehnyt kun sanoin että raskaushormonit tai jotain on nyt saanut hänet haluamaan erota ja ettei hän ole mun mielestä oma itsensä. Kaiken lopun tulkinnan teki lääkäri en minä mutta minä sain kuitenkin asiasta syyt niskoilleni. Sitäpaitsi jos toisesta on huolissaan niin eikö se osoita sitä että välittää, ainiin hänhän ei sitä voi ymmärtää koska minusta tuntuu ettei hän välitä kuin omasta itsestään. </p>]]></summary>
    <published>2015-10-27T02:39:00+02:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:13+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/yon-pikkutuntien-liipalaapaa"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/yon-pikkutuntien-liipalaapaa</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Uuden elämän suunnittelua]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Olen viime päivinä ruvennut hoitelemaan vähän asioita uuteen malliin. Kyllästyin täydellisesti tähän työttömän elämään ja kun masennuskin on voitettu ei pelkkä kotona sohvalla makoilu riitä. Olen hakenut aivan eri alan töitä mitä olen aiemmin tehnyt ja samalla ajattelin että lähden kouluttautumaan uudelleen. Perjantaina onkin jo kaksi työhaastattelua hoivapalveluja tarjoaviin firmoihin, kävin myös tänään työkkärissä selvittelemässä noita koulutus vaihtoehtoja ja oma virkailijani soittelee minulle parin päivän sisällä. Mietin muutaman päivän tuossa mikä minua kiinnostaisi ja sitten yhtä äkkiä se vaan tuli täysin selkeänä ajatuksena päähän, mä haluan lähteä hoitoalalle. Olin alasta kiinnostunut jo joskus parikymppisenä ja kerran pyrinkin terveydenhoito-oppilaitokseen, jäin sillon neljännelle varasijalle enkä lopulta päässyt sisälle. Nyt näin "aikuisena" huomannut sen että suhtautuminen tuohon opiskeluun on ihan eri luokkaa mitä silloin joskus joten miksipäs sitä ei menisi opiskelemaan kokonaan uuden ammatin kerta entisessä ei työllisty ja työttömänä ei halua olla.</p>

<p>Sit sitä perus negatiivistä tilitystäkin, nää mun asuntoasiat on nyt aivan viturallaan. Tästä nykyisestä on sit lähdettävä kuun lopussa eli puolentoista viikon päästä ja uudesta ei ole mitään tietoa. Aika ironista että käytännössä saman ihmisen takia olen nyt jäämässä toista kertaa asunnottomaksi, tai noh viime kerralla nyt sanoin kyllä itse sen asunnon irti missä asuttiin sen jälkeen kun X oli lähtenyt ja päätin muuttaa hänen perässä tänne toiselle paikkakunnalle mutta kuitenkin vähän vastaava tilanne. Mut eihän pienet vastoinkäymiset tapa, ne vaan vahvistaa! Tähän vois vaikka heittää yhen hyvän sanonnon minkä taas netistä bongasin: Ilo syntyy onnesta, hetken herpaantumisesta, odottamattomista käänteistä, pelon voittamisesta, ystävyydestä, rakkaudesta ja yhdessä tekemisestä. -Ehkä tässä oli se hetken herpaantuminen ja nyt vois odotella seuraavaks sitä odottamatonta käännettä.</p>]]></summary>
    <published>2015-10-20T14:26:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:17+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/uuden-elaman-suunnittelua"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/uuden-elaman-suunnittelua</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tämän haluan lapselleni kertoa]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>18.10.2015</p>

<p>Rakas lapseni,</p>

<p>en tiedä milloin on sopiva hetki tämä kirje sinulle antaa tai olenko itse tätä antamassa vai antaako tämän sinulle äitisi parhaaksi katsomallaan hetkellä.</p>

<p>Tätä kirjoittaessani olet noin 10 viikkoa ollut äitisi kohdussa ja olet vain muutaman senttimetrin kokoinen. Kuitenkin jo tässä vaiheessa merkitset minulle enemmän kuin mikään muu asia tässä maailmassa. Olen tietoinen jo nyt että en ole koskaan elämässäni rakastanut enkä tule rakastamaan mitään tai ketään muuta enemmän kuin sinua. Äitisi oli minulle ennen sinua tärkeintä maailmassa ja häntä rakastin lähes yhtä paljon, rakastan yhä.</p>

<p>Koska en osaa ennustaa tulevaisuuteen en tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä kun luet tätä kirjettä. Siitä on nyt kolme viikkoa kun äitisi lähti, en syytä häntä mistään, meissä molemmissa oli vikamme. Toki olisimme voineet asiat paremmin käsitellä ja hoitaa, kenties mitään ongelmia ei silloin olisi edes tullut. Äitisi on ihana ja upea ihminen ja toivoisin että kun luet tätä me olisi saatu asiat sovittua sekä palattu yhteen ja elettäisi onnelisena perheenä, ehkä sinulla olisi jopa sisaruskin. Jos näin ei ole niin muista olisin halunnut tarjota sinulle ehjän perheen jossa sinun olisi ollut hyvä kasvaa kahden rakastavan vanhemman kanssa. Olisin halunnut olla äitisi tukena koko sen ajan kun hän sinua odotti, nähdä sinut ultraäänessä kasvavan äitisi vatsassa ja tietenkin olla äitisi tukena synnytyksessä. Nähdä sinut heti kun synnyt tähän maailmaan, se hetki olisi varmasti elämäni onnellisin hetki. Mikään tässä maailmassa ei ole niin hienoa kun kaksi ihmistä saa aikaan uuden elämän, usko pois sinäkin tulet sen hienouden vielä joskus elämäsi aikana kokemaan. Niin kuin jo sanoin toivon että elät ehjässä perheessä yhdessä minun ja äitisi kanssa mutta koska tätä kirjoittaessani tilanne on se että olemme erossa äitisi kanssa voin vain kertoa sinulle miten olisin asioiden halunnut menevän. Olisin halunnut että lapsuutesi on aivan erillainen mitä minulla itselläni oli. En olisi toistanut omien vanhempieni tekemiä virheitä, en edelleenkään halua toistaa ukkisi tekemää virhettä sillä minä aion kuulua sinun elämääsi ja haluan että sinä pystyt tuntemaan sen kuinka paljon isäsi sinua rakastaa, minä en saanut sitä tunnetta koskaan tuntea.</p>

<p>Tätä kirjoittaessani kyyneleet vierii silmäkulmistani, ne kyyneleet ovat yhtä aikaa sekä ilon että surun kyyneleitä. Ilon kyyneleitä siksi että sinä olet olemassa, surun kyyneleitä taas sen vuoksi ettemme tätä kirjoittaessa odota sinun maailmaan tuloasia yhdessä äitisi kanssa. Sinäkin tulet huomaamaan elämäsi aikana että kyyneleitä vuodattaa joskus niin ilosta kuin surusta vaikka se niin hassulta kuulostaakin. Elämä on monimutkainen asia ja välillä siihen tulee ongelmia, se miten oppii ne ongelmat käsittelemään määrittää suunnan koko elämässä. Toivon ettet toista meidän tekemiä virheitä ja opit elämäsi aikana käymään hankalatkin asiat läpi jotta voit entistä vahvempana ja viisaampana ihmisenä jatkaa taas eteenpäin. Itse olen joutunut hyvin paljon miettimään viime aikoina omaa itseäni ja oppinut ymmärtämään että minun täytyy muuttaa omia toimintatapojani, tänään tuli etenkin aika suuri herätys siihen miten en voi jatkossa toimia. Muista aina ei ole oikeaa tai väärää tapaa hoitaa asioita eli aina ei ole helppoa huomata sitä miten minun pitäisi toimia, silloin täytyy toimia niin kuin parhaakseen katsoo. Joskus myös tulee tilanteita että sitä huomaa vasta jonkin hetken päästä toimineensa väärin, tärkeintä ei ole se milloin asian huomaa vaan se mitä asialle tekee ja etenkin se ettei toimi jatkossa sillä väärällä tavalla.</p>

<p style="font-family:Georgia, 'Times New Roman', serif;color:rgb(0,0,204);margin-top:0px;margin-bottom:0px;text-align:center;"><font size="3">Mä katsoin yhtä kuvaa <br />
monta lapsuuteni iltaa <br />
siinä kaksi pientä lasta <br />
kulki vaarallista siltaa <br />
heitä uhkas metsän pimeys <br />
ja suuri virta pyörteineen <br />
muttei hätää heitä suojas <br />
enkeli valkosiipinen <br /><br />
kun tänään katson sinuun <br />
ja sua uneen tuuditan <br />
mä muistan päivän leikit <br />
kuinka sua rakastan <br />
sä olet tosi pieni <br />
ja mä melkein toivoisin <br />
että rinnallesi saisit <br />
samanlaisen enkelin <br /><br />
kohta ryntäät maailman ääriin <br />
näät varjoja ja aurinkoa <br />
tee mitä teet mut älä <br />
sielullesi vahinkoa <br />
sillä haavat nuo ei parane <br />
vaikk isä kuinka puhaltais <br />
siksi toivon että enkelini <br />
jostain suojan sais <br />
Mä tuota lapsuuteni kuvaa</font></p>

<p style="font-family:Georgia, 'Times New Roman', serif;color:rgb(0,0,204);margin-top:0px;margin-bottom:0px;text-align:center;"><font size="3">vielä hetken muistelen <br />
on harmaantuneet värit enkelin <br />
repaleiset siivet sen. <br />
Voi jospa voisin paikata <br />
edes laudat lahoimmat <br />
tuon sillan, jonka yli <br />
kaikki lapset kulkevat.</font></p>

<p style="font-family:Georgia, 'Times New Roman', serif;color:rgb(0,0,204);margin-top:0px;margin-bottom:0px;"> </p>

<p>Rakas lapseni, oli asiat miten tahansa niin muista isä ja äiti rakastaa sinua kaikista eniten. Sinä voit luottaa siihen että me suojellaan sinua aivan kaikelta. Ihanaa kun olet olemassa, elämäni sai aivan uuden merkityksen sillä hetkellä kun sinun tulostasi tähän maailmaan ensitieto saatiin.</p>

<p> </p>

<p>Rakkaudella isäsi!</p>

<p> </p>

<p>**ajattelin tulostaa tämän kirjeeni, sulkea sen kuoreen ja toivottavasti joskus saan sen antaa lapselleni.</p>]]></summary>
    <published>2015-10-18T17:03:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:20+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/taman-haluan-lapselleni-kertoa"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/taman-haluan-lapselleni-kertoa</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Lähes psykologista ajattelua]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Luin eilen netistä aivan helkkarin hyvän julkaisun (liitän sen tähän). Julkaisun otsikko on "näin pelastat vaikeuksissa olevan parisuhteen" mutta sisällössä on täyttä asiaa myös oman itsensä tutkimisesta ja siitä miten jotkut asiat menneisyydestä saattaa heijastua parisuhteeseen. Tässä artikkeli ja omat pohdintani jatkuu taa artikkelin jälkeen, olen alleviivauksella korostanut asioita jotka mielestäni on heijastunut tähän omaankin elämään ja etenkin viimeiseen parisuhteeseen jommankumman puolelta:</p>

<div class="ingress" style="margin:0px 0px;padding:0px;border:0px;line-height:22px;font-family:'Source Sans Pro', sans-serif;font-size:17px;vertical-align:baseline;color:rgb(25,25,25);background-color:rgb(255,255,255);">
<div style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;font-weight:700;line-height:1.15;font-family:inherit;vertical-align:baseline;"><span style="font-size:12px;">Pariterapeutti Heli Pruukin mukaan <u>tärkeintä on käsitellä omat traumansa – suhde muuttuu, kun alkaa itse muuttua.</u></span></div>
</div>

<div class="body" style="margin:0px 0px;padding:0px;border:0px;line-height:22px;font-family:'Source Sans Pro', sans-serif;font-size:17px;vertical-align:baseline;color:rgb(25,25,25);background-color:rgb(255,255,255);"><span style="font-size:12px;">Rakastuminen, tuo ihana tunnetila. Siihen liittyy aluksi kaikkea ihanaa: kokemus siitä, että nyt minua ymmärretään. Tunne, että toiseen ihmiseen on aivan poikkeuksellinen yhteys.<br /><br />
Kun aikaa kuluu, kaikkiin parisuhteisiin tulee vaikeuksia. Pariterapeutti <a class="person" href="http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Heli%20Pruukin" style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;font-weight:bold;line-height:inherit;font-family:inherit;vertical-align:baseline;text-decoration:none;color:#000000;" rel="nofollow">Heli Pruukin </a>mukaan <u>moni ongelma johtuu siitä, että ihminen tuo suhteeseen mukaan elementtejä menneisyydestään</u>. Toiseen heijastellaan aiempia pettymyksiä ja pelkoja – ja toivotaan tiedostamattomasti, että hän taikoisi menneisyyden pois. Sellaiseen tehtävään harva kykenee, ja kohtuuttomista odotuksista saattaa tulla paha kriisi.<br /><br /><strong style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;line-height:inherit;font-family:inherit;vertical-align:baseline;">Heli Pruuki, miten vanhat traumat näkyvät parisuhteessa?</strong><br /><br />
Lapsuudenperheestä voi saada monenlaisia perintöjä. Jos kokee lapsena turvattomuutta, sama kokemus tuntuu myös parisuhteessa. Silloin se voi näkyä vaikkapa mustasukkaisuutena.<br /><br />
Vähätelty tai mitätöity lapsi hankkii usein itselleen kumppanin, joka toistaa vanhempien tapaa vähätellä. Päihdeperheessä kasvanut taas on oppinut elämään huomaamattomasti ja tulemaan toimeen itsekseen – hänen on vaikea uskoa tulevansa rakastetuksi ja pyytää parisuhteessakaan apua.<br /><br /><strong style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;line-height:inherit;font-family:inherit;vertical-align:baseline;">Miten alkaisin ratkoa ongelmia?</strong><br /><br />
Akuutissa riitatilanteessa on tärkeää kiinnittää huomiota omaan viestintään. <u>Puhunko sinä-kieltä eli syytän, haukun ja puhun toisesta (kun sä aina / sä et koskaan...) vai minä-kieltä eli kerron omista tunteistani ja toiveistani, siitä mitä tarvitsisin toiselta.</u><br /><br />
Syyttely ei johda hyvään lopputulokseen, sillä se herättää tarpeen puolustautua. Kun puhuu omasta puolestaan ja siitä, mitä itse kokee, toisen on helpompi kuunnella ja ymmärtää. Riitelyn kehästä voidaan päästä myönteisempään vuorovaikutukseen, sellaiseen, jossa asetutaan toisen puolelle eikä vastustajaksi.<br /><br />
Kun ongelmat ovat pitkittyneet, menneisyys voi kummitella osana suhdetta. <u>Kannattaa tutkia omaa historiaa, tutustua omaan itseen ja siihen, miten oma tausta vaikuttaa käyttäytymiseen parisuhteessa.</u> Se käy vaikka puhumalla, kirjoittamalla tai muuten muistelemalla kokemuksiaan. <u>Joskus on hyvä hakea ulkopuolista keskusteluapua.</u> Kun tulee itsensä kanssa sinuksi, ei tarvitse enää niin paljon heijastella tiedostamattomia tunteitaan ja tarpeitaan kumppaniin. Niistä oppii kertomaan selkeästi kumppanilleen, mikä helpottaa elämää.<br /><br /><strong style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;line-height:inherit;font-family:inherit;vertical-align:baseline;">Mitkä ovat yleisimmät mokat parisuhteessa?</strong><br /><br />
Monien on vaikeaa erottaa oma tulkinta ja tosiseikat toisistaan. <u>On todella yleistä suuttua kumppanille vaikkapa tämän ilmeen perusteella. Mutta mitä jos tulkintani ilmeestä onkin väärä ja suuttumisen taustalla onkin oma pelkoni tai epävarmuus</u>, jota heijastelen kumppaniin? Tällaisessa suhteessa ollaan usein pysyvässä väärinymmärryksen tilassa. Kumpikin on todella yksin, vaikka ollaan yhdessä.<br /><br />
Merkillisen usein parisuhde myös käsitetään jonkinlaiseksi omistussuhteeksi; oikeutukseksi kontrolloida, vahtia ja arvioida ja arvostella toista. Silloin ollaan aika kaukana suhteesta, jossa kummallakin voisi olla hyvä olla.<br /><br /><strong style="margin:0px;padding:0px;border:0px;font-style:inherit;font-variant:inherit;line-height:inherit;font-family:inherit;vertical-align:baseline;">Miksi kannattaisi nähdä vaivaa pitkän suhteen eteen?</strong><br /><br /><u>Pitkä, läheinen parisuhde on yksi hienoimmista asioista, mitä elämässä voi saada. Vaikeuksien lisäksi suhteessa tapahtuu paljon hyvää, ja siksi kannattaa rakentaa hyvä yhteys ja opetella puhumaan ja kuuntelemaan. On muitakin malleja kumppanuudelle ja vanhemmuudelle kuin pitkä parisuhde, mutta ihmisellä näyttää olevan halu ja tarve olla luottamussuhteessa toiseen ihmiseen.</u><br /><br />
Vakava kriisi ja siitä selviäminen yhdessä voi merkitä sitä, että on opittu puhumaan, kuuntelemaan ja kestämään todella vaikeitakin hetkiä ihan uudella tavalla yhdessä. Julkaistu: Iltasanomat 08.10.2015</span></div>

<div class="body" style="margin:0px 0px;padding:0px;border:0px;line-height:22px;font-family:'Source Sans Pro', sans-serif;font-size:17px;vertical-align:baseline;color:rgb(25,25,25);background-color:rgb(255,255,255);"> </div>

<div class="body" style="margin:0px 0px;padding:0px;border:0px;line-height:22px;font-family:'Source Sans Pro', sans-serif;font-size:17px;vertical-align:baseline;color:rgb(25,25,25);background-color:rgb(255,255,255);"><span style="font-size:12px;">Jos mennään vaikka ensin siihen mitä henkilökohtaisia traumoja minulla itselläni on lapsuudestani ja aiemmista parisuhteista. Lapsuudesta varmaan yksi traumoista on hylätyksi tulemisen pelko, se että vanhempani erosivat kun olin kolme vuotias ja omaa isääni ei juuri kiinnostanut nähdä minua lapsena eikä kyllä edelleenkään juuri yhteyttä pidä. Edellisistä suhteista taas traumoja ovat petetyksi tulemisen pelko sekä seksuaalisesti petettynä että taloudellisesti hyväksikäytettynä. Tämä on taas johtanut siihen että minun on ollut todella vaikeaa luottaa ihmiseen vaikka periaatteessa mitään syytä ei olisikaan ollut olla luottamatta. Tämä varmaan osittain näkyi siinä kun X meni näitä omia menojaan niin helposti se sai ajattelemaan onko hänellä joku toinen. No mitä tälläinen miettiminen sitten aiheuttaa? tietenkin sen että olet epävarma kokoajan ja luonollisesti ahdistut. En minä sano että minulla mitään syytä oli epäillä yhtään mitään mutta jos toinen on päiväkausia poissa sinun seurastasi niin varmaan aika monella väistämättä jonkinlaisia vastaavia ajatuksia tulisi. Miten ihminen sitten reagoi tälläiseen? varmaan juurikin niinkuin minä, alan huomautella asiasta, masennun/ahdistus ja lopulta kun tietty piste on ylitetty saavuttamatta toivottua tulosta purkautuu se pahaolo vaan pois. Näistä omista traumoistani aion nyt keskustella seuraavassa terapia istunnossani.</span><span style="color:rgb(51,51,51);font-family:sans-serif, Arial, Verdana, 'Trebuchet MS';font-size:13px;line-height:1.6em;"> </span></div>

<div class="body" style="margin:0px 0px;padding:0px;border:0px;line-height:22px;font-family:'Source Sans Pro', sans-serif;font-size:17px;vertical-align:baseline;color:rgb(25,25,25);background-color:rgb(255,255,255);"><span style="font-size:12px;">Mietin sitten mitä henkilökohtaisia traumoja X:llä voisi olla. Hän on oikeastaan kertonut minulle aika vähän itsestään ja lapsuudestaan, ehkä siellä on sitten jotain isompaa traumaa takana, en tiedä joten en spekuloi. Sen tiedän että hän on todella itsenäinen ihminen ja niin mielestäni myös hänen sisarukset, tämä tietysti voisi osoittaa sitä että he ovat joutuneet lapsena tulemaan aika paljon toimeen keskenään mutta koska en ole mikään psykologi niin en voi varmaksi sanoa. Ehkä jos asia on näin on se saanut aikaan jonkinlaisen trauman rakkauden puutteesta eli tyyliin ei toi minua rakasta kuitenkaan kovin pitkään tai ehkä se trauma voi myös olla hylätyksi tulemisen pelko eli kyllä tämäkin hyvä suhde menee kuitenkin jossakin vaiheessa pieleen ja siksi tiedostamatta irtautuu menemällä tietyn yhdessäoloajan jälkeen omia menojaan.</span></div>

<p>Tuohon toisen ilmeen tulkitsemiseen tartun sen verran kiinni että X monesti luuli minun olevan huonolla tuulella tai tympääntynyt vaikka olinkin hyvällä tuulella enkä lainkaan tympääntynyt eli todellakin toisen ilmeitä voi tulkita aivan väärin. Pitäisi siis puhua eikä vain olettaa.</p>

<p>Jutun viimeisen kappaleen olisi voinut alleviivata vaikka kokonaan, juuri näin se mielestäni on: Vakava kriisi ja siitä yhdessä selviäminen voi opettaa käsittelemään asiat suhteessa aivan uudella tavalla. Poistin jutusta pätkän uskottomuudesta koska se ei liittynyt nyt millään tavalla tähän omaan tilanteeseeni. Jokatapauksessa jokaiselle jolla ollut parisuhteessa ongelmia tai on niitä parhaillaan löytyy varmaankin tuosta miettimisen aihetta ja etenkin oman itsensä pohtimista. Minun mielestä jos ei omia traumojaan selvitä ja ongelmien ilmaannutta suhteessa ei yritä niitä käydä läpi on se sama asia kun hakkaisi päätään kokoajan seinään vaikka tietää että se sattuu, toistaa siis jatkossakin elämässään samat virheet koska ei ole käsitellyt niitä poiskaan.</p>]]></summary>
    <published>2015-10-17T14:46:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:27+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/lahes-psykologista-ajattelua"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/lahes-psykologista-ajattelua</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Välillä vähän turhaa päivitystä...]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Tuli sit vähän tylsä vkl, siirsin eilen rahani toisesta pankista S-pankin tililleni mutta nepä ei sit ollutkaan päivässä siirtyneet. Nyt sit kärvistellään maanantaihin asti täysin rahattomana, kiva kiva! Sanotaanko että muutenkin kulunut viikko on ollut täynnä vastoinkäymisiä niin kai tääkin sit oli vielä odotettavissa. Huomenna oli tarkoitus lähteä parin entisen työkaverin kanssa vähän oluselle mut taitaa nyt jäädä sekin sit väliin.</p>

<p>Törmännyt netissä taas viime päivinä hyviin teksteihin mitkä on pistänyt miettimään myös omaakin elämää ja sitä miten asioihin pitäisi suhtautua. Laitan tähän nyt muutaman mitkä on mun mielestä jakamisen arvoisia.</p>

<p><span style="font-size:12px;">"<span style="color:rgb(20,24,35);font-family:helvetica, arial, sans-serif;line-height:19.32px;background-color:rgb(255,255,255);">Vahvinkin väsyy joskus. Iloisinkin on joskus surullinen. Huolehtija haluaa joskus itsekin huolenpitoa. Ahkerinkin kaipaa jonkun jakamaan työtaakkansa. Rakastavin haluaa tuntea olevansa rakastettu. Kaikki ei ole sitä mitä päälle päin näyttää."</span></span></p>

<p>"Ajatella, jos ei koskaan voisi tulla iloiseksi tai pettyä, mietti isä veneen kiitäessä läpi myrskyn. Ei koskaan voisi pitää kenestäkään, ei suuttua eikä antaa anteeksi. Ei koskaan voisi nukkua eikä palella, ei koskaan erehtyä, ei tuntea vatsakipua eikä toipua siitä, ei viettää syntymäpäivää, ei juoda olutta eikä tuntea pahaa omaatuntoa... kauheata. Kaikki,"</p>

<p>"If you never tried -you wouldn't get anything. If you fail -then try again. You may fail again -then fail better"</p>

<p>"Why Complicate Life?</p>

<p>Missing somebody? -Call</p>

<p>Wanna meet up? -Invite</p>

<p>Wanna be understood? -Explain</p>

<p>Have questions? -Ask</p>

<p>Don't like something? -Say it</p>

<p>Like something? -State it</p>

<p>Want something? -Ask for it</p>

<p>Love someone? -Tell it</p>

<p>We just have one life, keep it simple"</p>

<p> </p>]]></summary>
    <published>2015-10-16T20:18:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:29+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/valilla-vahan-turhaa-paivitysta"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/valilla-vahan-turhaa-paivitysta</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Torstai toivoa täynnä (tai sit ei)]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>X kävi jälleen hakemassa postejaan. Odottelin tuolla pihalla, sit kun hän kaarsi siihen autolla oli ensimmäinen näky minkä näin hänen hymynsä. Ai että minulla on ollut ikävä sitä hymyä, viimeksi olen sen nähnyt tuollaisena mitä tänään meidän lomalla elokuun lopussa. En tiedä miksi hän hymyili nyt, vinoillakseen minulle vai oliko hän vain aidosti iloinen nähdessään mut, toivottavasti jälkimmäinen. Ojensin postin, hän kiitti ja minä sanoin ole hyvä. Se tapaaminen oli siinä, taas olisi tehnyt mieli halata.</p>

<p>Tää biisi ei ole lainkaan sitä genreä mitä tykkään kuunnella mutta nää sanat vaan kolahti todella syvälle, jos osaisin kirjoittaa niin nämä sanat vois olla minulta X:lle.</p>

<p>Mc Mane- Ikävä sun luo</p>

<p>Mä haluun matkaa kauas täältä/<br />
Kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää/<br />
Haluan vaan sun luokses takas/<br />
Haluan sua vasten vaan painautua rakas/<br />
Oot niin kaukana musta ja mä mietin/<br />
Joka hetkee jonka sun kanssas vietin/<br />
Jätin sydämeni jonnekkin kauas pois/<br />
Ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois/<br />
Oot mielessäni sekä joka muistossa/<br />
Muistan senkin kun me suudeltiin sielä puistossa/<br />
Missä aina ystävinä aikaa vietettiin/<br />
Toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin/<br />
Mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana/<br />
Kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana/<br />
En muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona/<br />
Ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa/</p>

<p>Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/<br />
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/<br />
Ethän koskaan unohda miks ollaan yhdessä?/<br />
Kohti kuolemaa kävellään käsi kädessä/</p>

<p>Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/<br />
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/<br />
Mitä enemmän aina vaan mietin rakas sua/<br />
Sitä enemmän mä aina alan suhun rakastua/</p>

<p>Aina kun on se aika tyynyyn painaa pää/<br />
Sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää/<br />
En tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa/<br />
Täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan/<br />
Aika vaan kuluu se on pois mun elämästä/<br />
Jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä/<br />
Kulta sä oot ainoo joka ymmärtää/<br />
Mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään/<br />
Kun katson peiliin näen vain pienen pojan/<br />
Joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan/<br />
Kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle/<br />
Näen sun itkevän ei todellakaan tunnu hyvälle/<br />
Oon silti liian nuori totuuden tajuamaan/<br />
Ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan/<br />
Rakas kulta mulla on ikävä/<br />
Ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä/</p>

<p>Päivin ja öin sun kuvas mieleen palaa/<br />
Vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa/<br />
Kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan/<br />
jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan/<br />
Jos nyt oves taakse astuisin niin avaisitko/<br />
Jos soittaisin sulle niin vastaisitko/<br />
Jos kaikesta pyytäsin anteeks niin antaisitko/<br />
Jos antaisin sulle kaiken niin ottaisitko/<br />
Jos oisin surullinen niin huomaisitko/<br />
Ja jos huomaisit niin lohduttaisitko/<br />
Jos nyt takaisin tulisin niin halaisitko/<br />
Jos kokonaan pois lähtisin niin unohtaisitko/<br />
Tää kaipuu saa mut voimattomaksi/<br />
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin/<br />
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen/<br />
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen/</p>

<p>Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/<br />
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/</p>

<p>Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/<br />
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?</p>]]></summary>
    <published>2015-10-15T15:34:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:37+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/torstai-toivoa-taynna-tai-sit-ei"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/torstai-toivoa-taynna-tai-sit-ei</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[Tiistain tilitys]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Muutamaan päivään saanu taas aikaiseksi mitään kirjoittaa, eipä ole kyllä oikein ollut mitään kirjoitettavaakaan kun ei tässä ole nyt mitään ihmeitä tapahtunut. Eilen tosin X sitten ilmoitti ettei ota minua mukaan rakenneultraan mikä olisi varmaan tässä lähiaikoina. Tuntuu että hän yrittää oikein tarkoituksella vaan kiusata minua ja etenkin saada mut suuttumaan kaikella toiminnallaan, en kyllä ymmärrä mihin hän sillä pyrkii tai mitä nautintoa hän siitä saa. Tämäkin on juuri sellainen asia että tietää tasantarkkaan kuinka paljon se minulle merkitsisi että sinne mukaan pääsisin ja kuinka paljon haluan tietää että kaikki on vauvalla kunnossa. Terapeuttini sanoin "todella lapsellista evätä isältä mahdollisuus osallistua mutta muista että hän tekee näillä asioilla vain hallaa itselleen jos joudut oikeuksia lapseesi joskus hakemaan oikeuden kautta".</p>

<p>Kävin tänään taas terapeutilla ja puolitoista tuntia siinä käytiin asioita läpi ja sitä mitä tässä puolentoista viikon aikana on tapahtunut. Oli ihan kiva saada lisävarmennusta taas sillekkin asialle ettei mulla oikeesti päässä viiraa, kyllä ihan oikeasti olen jo välillä miettinyt että oliko minussa ainoastaan vikaa mutta kun kaveri ja nyt terapeutti on sanonut samaa ettei se vika vain minussa ollut niin uskon viimein siihen itsekkin. Itseasiassa terapeuttini sanoi että kyllä hän näkee siinä toisessa osapuolessa sitä vikaa enemmän olleen ollut.</p>

<p>Kaverin jota kävin moikkaamassa siellä Kuopiossa viime viikolla piti tulla tänään tänne mutta ilmoitti että siirretään sitä ensi viikon viikonlopulle kun hänellä on silloin vapaata ja muutenkin sopivampi ajankohta. Muutenkin pohtinut viime viikkoa niin pitkästä aikaa oli oikeasti jotain elämääkin ja näki ihmisiä, vieläpä eri ihmisiä. Oikeastaan viime viikko oli ihan ok viikko.</p>

<p>Ei tässä oikeastaan tällä kertaa muuta, vähän on aivot jumittanut tänään muutenkin niin ei näköjään sit saa mitään järkävää tännekkään raapustettua. Ehkä huomenna on päivä uusi.</p>]]></summary>
    <published>2015-10-13T22:43:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:41+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/tiistain-tilitys"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/tiistain-tilitys</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[You have to start living right away, life is too short!]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Otsikko kertoo aika paljon, sen vois myös ottaa näin "sinun täytyy oppia virheistäsi ja olla toistamatta niitä voidaksesi tulla onnelliseksi".</p>

<p>No niin ja sit asiaan. Ollut helkkarin "ahdistava" päivä vaikka kello tikittää vasta vähän yli kaksi iltapäivällä. Tänään X on taas pyörinyt mielessäni enemmän kun pariin viime päivään, ehkä osittain siksi että näin viime yönä hänestä unta. Sitten kaiken lisäksi heräsin sen unen jälkeen ja kuulin hiljaista kuorsausta olohuoneesta. Hetken luulin vain nähneeni pahaa unta ja X:n nukkuvan sohvalla, tuntui niin todelliselta että oli pakko nousta tarkistamaan. Koira se sitten vain olikin joka olkkarissa kuorsasi ja jouduin petymyksekseni toteamaan etten mä ollutkaa mitään pahaa unta vaan nähnyt. Itse se uni mihin heräsin ei kyllä ollut mitenkään pahauni, siinä oltiin edelleen X:n kanssa yhdessä, vauva oli jo syntynyt ja meistä näki kuinka onnellisia oltiin kaikki kolme yhdessä. Unista tai oikeastaan nukkumisesta vielä lisää sen verran että tämä tilanne on saanut mun unet katoamaan (tai siis ei ne nähtävät unet vaan en saa nukuttua kunnolla). Kun menen sänkyyn pyörin siellä ensin tunnin-puolitoista, ajatukset vaan laukkaa päässä (lähinnä ajatukset X:stä). Sitten kun nukahdan niin herään viimeistään parin tunnin päästä ensimmäisen kerran ja siitä alkaakin sitten koko yön kestävä kidutus, heräilen vähän väliä ja siinä välissä näen aina unia, suurimmaksi osaksi juurikin X:stä. Sitten herään siinä kuuden jälkeen aamulla (ei väliä mihin aikaan olen mennyt nukkumaan) ja sen jälkeen en saa enää edes sitä paria tuntia kerrallaan nukuttua. En siis missään vaiheessa pääse siihen syvän unen vaiheeseen ja se taas johtaa sitten siihen että olen kokoajan aivan mielettömän väsynyt. Kohta ollaan varmaan siinä pisteessä kun mun on pakko käydä lääkäriltä pyytämässä masennuslääkkeiden lisäksi myös jonkinsortin unilääkkeet.</p>

<p>Tuohon viime kertaiseen postaukseeni joku kaverini kommentoi aika tiukalla sävyllä, en tiedä kuka sillä kukaan ei ole ilmoittaunut enkä kyllä ole kysellytkään, vahva aavistus kuitenkin on koska tästä blogista ei todellakaan tiedä kuin pari henkilöä. En ole nyt X:stä puhunut hetkeen muiden kuin parhaan kaverini kanssa. No mutta tällä kommentoijalla oli kyllä aika hyvä pointtikin siinä kommentissaan, nimittäin se mitä X tosiaan kesällä sanoi kun palattiin yhteen. Eli jotain tyylin "en voinut kuvitellakkaan näkeväni sua jonkun toisen kanssa edes parin vuoden päästä jne.". Olen kommentoijan kanssa samoilla linjoilla siinä että jos ihminen noin sanoo niin silloin se on oikeasti tiennyt millainen ihminen minä olen ja tosissaan halunnut olla minun kanssa. Se että hetkellisesti olin joku muu pahimman masiskauden aikana ei pitäisi viedä sitä pohjaa tuolta ajattelulta. En jaksais kauheasti samoista asioista jauhaa mutta kun nämä on asioita mitä minun päässäni vaan pyörii. Taas kerran pakko tarttua siihen että jos toisen kanssa on hetki sitten mennyt kihloihin ja etenkin saamassa lapsen niin ei silloin pitäisi heittää pyyhettä kehään heti pienien vastoinkäymisten tultua eteen. Ehkä hän näkee asian niin että ne vastoinkäymiset on olleet isoja mutta siinä tapauksessa olisi ehkä syytä miettiä asioita uudelleen, lukea vaikka netistä parisuhteista ja erojen syistä tai kysellä kavereilta miten ja mistä he riitelevät puolisoidensa kanssa sekä kuinka usein.</p>

<p>Olin torstaina selvinpäin baarissa ja eilen kävin myös, eilen jopa join muutaman siiderin. Huomasin että edelleen minulla vientiä näyttää olevan mutta huomasin myös sellaisen asian ettei minua kiinnostanut pätkääkään. Suoraansanottuna en edes pystynyt ajattelemaan että olisin jonkun sieltä vaikka mukaani ottanut niin kuin joskus aikaisemmin ennen X:ää olen paljonkin tehnyt. Nyt en edes halunnut ruveta juttelemaan kenenkään kanssa. Muutenkin minulla on ollut viime aikoina sellainen fiilis että kun sen sielun kumppanin kerran tässä elämässään löysi niin ei sellaista voi toista kertaa löytää, siten on parempi olla yksin kuin suhteessa jossa tietää sen oman sydämensä kuitenkin kuuluvan aivan toiselle ihmiselle. Se rakkaus mitä meidän välillä X:n kanssa oli, oli jotakin sellaista mitä ei voi kokea kuin silloin kun on löytänyt sen "puuttuvan palasen" elämäänsä. Kyynel silmäkulmassa lopetan tämän vuodatuksen tähän.</p>]]></summary>
    <published>2015-10-10T14:11:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-13T19:41:47+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/you-have-to-start-living-right-away-life-is-too-short"/>
    <id>https://darksoul77.vuodatus.net/lue/2015/10/you-have-to-start-living-right-away-life-is-too-short</id>
    <author>
      <name>darksoul77</name>
      <uri>https://darksoul77.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
